sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Kausi 2015 avattu

Keli ei oikein suosi, mutta ainakaan ei sada, joten tänään pitää päästä vesille. Jos Timo pääsi vajarannasta avoveteen jäähakkujen avulla, niin pääsen minäkin, vaikkei ole kuin naskalit.

Ensin pitää kuitenkin käydä markkinoilla Ruonalan hallissa, josta tarttuu mukaan evästä kesän retkille: lohikeittoa säilykkeenä. Luotan myyjän puheisiin, että hyvää on. Eihän myyjä voi minulle päin naamaa kertoa epätotuuksia, eihän? Markkinoiden jälkeen vielä pikkujätkän kanssa tunti parkouria, ja sitten haalimaan tavaroita autotallin hyllyistä: melarukkaset, geelipehmuste istuimeen, pipo, neopreenihuppu (ei tarvittu), melakelluke, pumppu,  lämpimät varrelliset noepreenikengät, aukkopeitto, kelluntaliivit, juomapullo, ja-huh-huh, onpas tavaraa.

Vielä kuivapuku päälle (Niksu avustaa vetoketjun kanssa), ja eikun rantaa kohden.  

Eipä näy aurinkoa, vaikka onkin plusasteita. Rannassa tuulee aika napakasti, joten keli on sanalla sanoen hyinen. Sekaan vaan, joka onkin helpommin sanottu kuin tehty. Toivottavasti rannalla ei ole liian sankka yleisö seuraamassa sitä räpellystä. Tähän on taatusti joku hyväkin tekniikka, minä en sitä nyt tällä ekalla kerralla keksi. Lopulta saan kuin saankin itseni vedettyä naskalien kanssa avoveteen, ja pääsen muutaman kuukauden tauon jälkeen ottamaan taas tuntumaa isosta kajakista, oikeassa ympäristössä. Kyllähän uimahallissa puljaaminen on sekin ihan kivaa, mutta ihan eri asia.

Nyt se pitäisi vielä saada avoveteen jotenkin

Vajan edestä pääsee höyrypanimolle asti, mutta Keisarinsatamaan ei ole vielä mitään asiaa, umpijäässä. Tosin tiedän sulan ulottuvan jo Norssalmen sillasta Keisarinsataman puolelle, joten ei tässä kauaa mene, kun Metsolanrannan "pussista" pääsee pois. 

Lintuja on jo aika paljon, mutta niiden tunnistaminen sujuu yhtä kehnosti, kuin viime vuonna. Sinisorsan sentään tunnistan. Seassa on joku valkoinen lintu, ja jos Timoa on uskominen, niin se on albiino-sorsa. Moisesta ihmeestä pitää saada kuva, mutta ei onnistu. On meinaan paljon arempi tapaus, kuin ne normisorsat. Ei toivoakaan päästä kuvausetäisyydelle.

Ehkä joku tuosta tuon tunnistaa, että onko sorsa vaiko ei. Tätä lähemmäs en päässyt ja zoom maksimissa.

Läpsyttelen aikani, mutta sitten tuuli yltyy lisää, enkä jaksa lähteä uudelleen Kortetsaaren suojaan. Kortetsaaren kierto ei muuten onnistunut pienen (ahto)jääkannaksen takia. Kuivapuvun tiukka halaus kaulasta alkaa sekin rassaamaan. Se on ihan kiva, kun veri kiertää päässä, se on kuitenkin suunniteltu toimivaksi sillai. Kuivapuku kyllä estää verenkierron päähän tehokkaasti, tai ainakin se tuntuu siltä. 
Talven tuhoja

Tuosta pitäisi mennä jotenkin yli jos haluaisi Kortetsaaren kiertää, joten jäi tekemättä.

Piti käydä moikkamaassa koskeakin.

Maihinnousu sujuu kertaluokkaa helpommin. Tosin ekalla kerralla arvaan väärin sen kohdan missä jään reuna menee, ja täräytän vauhdilla kaislapuuroon, joka torppaa vauhdin todella tehokkaasti. Uusi yritys ja olen kerralla niin pitkällä jäällä, että se kestää kävelemisen.

Pooloallas on vielä tukevasti jäässä.

Kausi 2015 on avattu, jee! \o/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti