400km kasassa

Loppukiri ennen lomaa, tai ainakin sellaisen yritys. Sitä kun oikein mielessään uhoaa, että "tällä viikolla käyn sekä aamu, että iltalenkillä ennen reissua", niin tuskin toteutuu.

MA väänsin itseni väkisin lenkille, vaikka meni aika myöhään, että pääsi vesille. Motivoi kummasti, kun tietää satasten paukkuvan lenkillä.

TI ilta meni vanhemman pojan kaverisynttäreitä paimentaessa, ja aamulla keli oli niin kehno, että jäi se aamulenkki tekemättä. Vettä ropisi ja ajatus melonta-anorakin kaivamisesta esiin otti niin paljon päähän, että käänsin kylkeä ja jatkoin vielä unia.

KE ehdin peräti kaksi kertaa vesille, kun kävin aikaisin aamulla kiertämässä Tuohipöllön, ja illalla oli KoMe KE melonta, jossa kiersimme Hevossaaren. Vesillä taisi olla aika paljon melko uusia melojia, mutta hienosti meni reissu. Samalla itsekin pääsin kokemaan jotain ihan uutta, nimittäin kaksikkoa.

Lupasin pojille joskus talvella, että vien heidät kesällä melomaan merelle ja nyt pääsin lunastamaan niitä lupauksia. Ensimmäisenä vuorossa oli nuorempi, ikää 6v. Hieman jännitti mitä tästä tulee, mutta ei ongelmia. Menin ekaa kertaa kaksikolla ja kyllähän sen(kin) sai kääntymään, kunhan oli vauhtia. Jos yritti tuulessa kääntää paikallaan, niin meinasi mennä hermo. Ei paljoa auttanut keulamiehen kannustavat kommentit tyyliin: "Mitä sä isi oikein touhuat? Miksei tää kajakki oikein käänny? Me törmätään kohta noihin heiniin!" jne. Otin kommentit kannustuksena, enkä ärähtänyt, ainakaan kovin pahasti.

Pikkumies oli vielä ihan painolastina, en tosiaankaan antanut hänelle vielä melaa. Sen noukkiminen merestä olisikin ollut mielenkiintoinen operaatio, oli se paatti niin notkea käsitellä. Pikkumies malttoi istua paikoillaan melkein koko matkan ajan. Vain muutaman kerran piti käskeä pylly penkkiin ja/tai rauhoitella alkanutta pyörimistä.

Kaikkiaan 430km kasassa kaudelle 2014. Tästä on hyvä jatkaa tonnin tavoittelua viikon päästä, nyt on meinaan menoja tiedossa, eikä pääse vesille.

Tämän blogin eka selfie. Kyllä hymyilyttää kun 400km meni kuvaa ottaessa rikki. Satuin katsomaan lukeman gepsistä ja siellähän oli juuri se puuttuva km määrä taulussa.

Selän takana oli muodostumassa ukkospilvi, joka jyrähteli ja salamoikin hieman. Siitä ukkosesta ei tarvinnut kuitenkaan välittää. Oli kaukana ja meni kauemmas. 

Tämä pilvi yritti kastella minut, mutta ehdin alta pois vajaan, ähä-ähä.

Nyt mä tiedän - punatulkku?

Onnea uudelle perheelle. Kyllä se arki koittaa teillekin, har-har-har.

Tuohipöllö on saari aivan Mussalon sataman vieressä.

Saari on hieman haasteellinen rantautua, joko jyrkkää seinämää, tai tällaista vähän karkeampaa hiekkarantaa. Pari rantautumispaikkaa kuitenkin löytyy saaren toiselta puolelta.

Mussalon voimalaitos. Otetaan nyt vielä kuvia kun pystyy, purkaminen alkaa kesällä 2015.

Läjä kiviä, luonto asetteli, aikoja sitten.

Mussalon rannassa olevat hylyt ovat talven jäljiltä vielä entisellään. 

Pitänee verrata viime kesän kuviin, että oliko tuossa luukun yläpuolella tuo reikä, vai onko joku hakenut palan metallia projektiinsa.

Pääseeköhän välistä vielä? Ovat minusta liikkuneet hieman sitten viime kesän. No, se selviää vain yhdellä tavalla. 

Vikla II ehti vielä mennä nenän editse lenkin loppupuolella. Minne lie viemässä turisteja.

Kohta lähdetään. Jotain taitaa hieman jännittää.

Ihan kivasti paatteja vesillä, ja paljon uusia naamoja, hyvä hyvä.

Jo toinen selfie, mutta menkööt, oli niin hauskaa mennä, vaikka alla olikin aika kankea paatti,

[MHO] Nyt joku ottaa jo vähän liiankin rennosti :-)