Viikonlopun olisi voinut käyttää kilometrien kauhomiseen, kun poikamiespävät vielä jatkuivat. Olisin varmaankin saanut satasen kasaan melko helposti, tai ainakin lähelle. Joskus pitää kuitenkin ajatella muutakin, kuin vain niitä kilsoja.
Olin luvannut Antille jo aikaisemmin keväällä tulla apu-ohjaajaksi edes yhdelle alkeiskurssille, ja pitäähän lupaukset pitää. Ensimmäiselle kurssille en voinut mennä, koska vaimo oli sillä kurssilla ja jonkun piti katsoa poikien perään. Muutenkin olla apu-ohjaajana kurssilla, jolle puoliso osallistuu, ei ideana ehkä ole sieltä parhaimmasta päästä. Toisen kurssin aikaan emme olleet suomessa, joten jäljelle jäi vain tämän kauden viimeinen virallinen kurssi, joka pidettiin siis kuluneena viikonloppuna.
Kurssi aloitettiin perjantaina ilta viideltä, ja jatkettiin LA/SU aamupäivät. Päävetovastuu oli Antilla, ja sehän tarkoittaa parasta mahdollista opetusta mitä meidän seuralta on saatavilla.
Pari kippiä saatiin, mutta ne kuuluvat asiaan. Itse noukin yhden kurssilaisen kaksi kertaa peräkkäin merestä, mutta se toinen molskahdus oli kyllä minun syytä. Pelastettava oli juuri saatu takaisin paattiin sisälle, minulla tarkkaavaisuus herpaantui sekunniksi ja se riitti. Otteeni kajakista ei ollut riittävän hyvä, kun pelastettava lähti pyörähtämään oikein päin ja istumaan, ja sitten mentiin uudemman kerran. Reskutusta pitää näköjään (sitäkin) treenata aktiivisesti myös alkeiskurssin jälkeen, kun ei tiedä koska sitä oikeasti tarvitsee.
Keli vaihteli kurssin aikana laidasta laitaan. Perjantaina ja lauantaina saatiin nauttia kesäisestä säästä ja tasaisesta kelistä. Sunnuntaina sitten saatiin hieman esimakua aalloista, kun lähestyvä saderintama toi mukanaan tuulen joka nosti aallokon. Tietysti sillä aikaa, kun olimme saaressa pitämässä taukoa. Ensin saatiin aaltoa suoraan selän takaa, mutta reitin vuoksi meidän piti kääntyä niin, että vajaan kilometrin matkalla saatiin aaltoja suoraan sivusta.
Paluumatka meni kuitenkin hienosti, eikä kukaan kaatunut, vaikka kurssilaisten ilmeet olivat aika tiukat aalto-osuudella. Kaikilta joilta asiaa tiedustelin paluumatkalla vajalle, oli ollut kuitenkin aallokossa kivaa.
Kiitoksia kaikille osallistuneille: niin kurssilaisille, kuin toisille apuohjaajille ja erityisesti Antille. Keskiviikkomelonnoissa nähdään ja ehkä vajalla muutenkin.
 |
| Alkeiskurssi III Kortetsaarta kiertämässä |
 |
| Paikallinen asukas tuli moikkaamaan meitä LA ja hänellä oli ihan asiaakin: "Ettekös te voisi alkaa huolehtimaan tuosta väylästä, kun se kasvaa kohta umpeen kaisloista", teemme voitavamme. |
 |
| Mikä ihmeen polkuvene tuolla menee? Tuo pitää nähdä lähempää... |
 |
| LA reskutettiin ja suurin osa kurssilaisista oli niin innokkaita, että kokeilivat useampaan kertaan. Olihan meillä sauna lämmin, mutta silti vesi oli ehkä max. 17 asteista. |
 |
| Jotkut kokeilivat myös itsepelastautumista, ja saatiin yksi onnistunutkin suoritus. Isot aplodit sille. Ei ole helppo temppu.. |
 |
| Päätöspäivän retki. Antti kertoo kajakin pakkaamisesta, ja säätöevän käytöstä. |
 |
| Oho, täällähän on pomppuja. Tuonneko meidän pitää mennä? |
 |
| Kaikki OK? |
 |
Tässä vaiheessa aallot tulivat vielä selän takaa. Sitten kun siirryttiin sivuaallokkoon, tämäkin bloggaaja keskittyi "työhönsä", eikä dokumentointiin. Pitää kai hommata joskus go-pro kamera keulaan räpsimään kuvia automaattisesti.
Itse yritin mennä sellaisten kurssilaisten lähellä, joiden meno vaikutti hieman epävarmalta. Menin siihen lähituntumaan vakuuttamaan, että paatti pysyy kyllä pystyssä tässäkin aallokossa, varsinkin jos vielä laitat sen melan veteen ja melot. |
 |
| Kurssilaiset nopeasti laskien kaikki tallella, vaikka käytiinkin jännän äärellä: "Onko kenelläkään köntsät housussa?" ;-) |
-------------
Viikonlopun toinen aktiviteetti oli LA alkeiskurssin jälkeen järjestetty polttarimelonta. Vajalle tuli 7 neitokaisen ryhmä, joille pidettiin 15min melonnan pikakurssi ja eikun vesille. Alku näytti siltä, että ei tästä taida tulla mitään, kun melominen muistutti voin levittämistä naskalilla. Jos ei uskalla laittaa melaa veteen, niin ei se paatti oikein tahdo liikkua. Porukka kuitenkin sai nopeasti juonesta kiinni, ja sitten mentiin. Eivät (nämäkään) tainneet uskoa "kohti Kaunissaarta" läppää, vaikka kovasti yritimme. Kyllä heillä taisi olla hauskaa, ainakin paljon iloisia naamoja matkalla, ja rannassa.
LA saldo: 7h merellä/vajalla, kilometrejä ei juurikaan kertynyt, mutta kivaa oli.
 |
| Prinsessarantautumiset on jo niin nähty. KoMe:n kauden 2014 uutuus, prinsessakoristellut paatit. |
 |
| Melonnan pika-pikakurssi. |
 |
| Teoriat on teoriaa, nyt käytännön testiin. |
 |
| Kukaan ei kaatunut tästäkään polttariporukasta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti