Lehmäsaari ... ekaa kertaa

Pääsiäisestä asti on "ottanut päähän", kun KoMelaiset (ne kurjat :-) ) tekivät pienimuotoisen retken Lehmäsaareen, enkä itse päässyt mukaan. Keli oli suosinut, aurinko paistoi, makkara tirisi nuotiolla, kunnon Viisikko-meininkiä siis, ja blaa-blaa-blaa (katkeraa jupinaa).

Tänään, kesäkuun ekana, keli suosi (samoin perhe), joten evästä R-kioskilta (ei malttanut odottaa 12min, että Siwa olisi auennut) ja rantaa kohden. Vakaana aikomuksena oli kiertää Lehmäsaari ja pitää tauko siellä. Sitähän ei koskaan tiedä millainen keli syväväylällä on, joten kovin kiveenhakattuja nämä plänit eivät aina ole.

Aurinko paistoi niin jännästi, että pääsi kokemaan pienen kangastusilmiön, kun Norssalmen siltaa lähestyessä Havourin saari näytti olevan vain muutaman sadan metrin päässä. Oikeasti tiesin sinne olevan vielä yli puolen tunnin matka.

Havouriin asti oli sileää, ei mikään peilityyyni, mutta niin pientä aaltoa, että ihan sama oliko niitä vai ei. Hieman ennen Havouria alkoi aalto nousta, ei nyt mitään mahdottomia, mutta sen verran kuitenkin, että valokuvia ei kauheasti tehnyt mieli räpsiä. Lisäksi suunnitelmani mennä Lehmäsaaren rantoja pitkin nuollen, päivittyi muotoon "suorinta reittiä eteläkärkeen". Jos olisin mennyt rantaa pitkin olisi tullut kaiken aikaa kylkeen puolimetristä ja ristiaaltona, joten ei kiitos. Ei jaksa tänään mokomaa.

Lehmäsaaren eteläkarki. Paljon kiviä, niin pinnalla kuin sen alla.

Syväväylän ylitys oli sellaista semijännää touhua, kun piti vilkuilla molempiin sivuille, että tuleeko sieltä mitään isoa, ja/tai nopeaa. Jäi katsomatta kuinka paljon väylän ylittämiseen meni kaikkiaan aikaa, mutta siihen rakoon kun minä siitä menin, ehti edestä mennä: rajavartiolaitos, hinaaja, pari huvivenettä ja yksi purjevene. Melko vilkasta siis. Lisäksi tähyilin länteen erästä epäilyttävää täplää, että suureneeko se vai ei. Kyllä suureni, mutta se rahtialus meni lopulta Mussalon satamaan. Olisin kyllä ehtinyt alta pois, vaikka olisi tullut suoraankin, en mä nyt niin hidas ole.


Lehmäsaaren eteläkärjen kiertämisen jälkeen yritin katsella missä se suojainen puokama on, missä KoMelaiset pitivät pääsiäisenä taukoa. Nyt tuli kuitenkin suoraan perästä ne samat puolimetriset aallot, ja huomasin, että kiviä oli enemmän kuin riittävästi. Ei kauheasti kiinnostanut mennä tutkimaan jokaista lupaavaa poukamaa ja leikkimään samalla kivien kanssa hippaa. Jatkoin siis eteenpäin, etsimään suojaisempaa paikkaa, mihin rantautua.

No nyt näyttää hyvältä

Sopiva rantautumispaikka löytyikin melko pian, joten tauko siihen. Kello näytti tasan keskipäivää ja olin ensimmäistä kertaa eläessäni "legendaarisessa" Lehmäsaaressa. Kovin syvällisiä tutkimuksia en lähtenyt tekemään, päätin pitää 30min tauon. Siinä ehtisi kyllä syömään eväät, ottamaan kuvia ja jaloittelemaan. Polte vesille oli niin kova, että maltoin olla maissa melkein 25min :-)

Tauon jälkeen mietin kotvasen mistä hipsiä takaisin vajalle. Suorin reitti olisi mennyt Varissaaren ohi, Katariinan niemen ohitse ja Norssalmen sillan alta. Virtaa kuitenkin piisasi, joten lähdin tekemään paluumatkaa mutkan kautta, eli Kotkan saaren ympäri. Boonuksena matkan varrelle osuisi Kukouri. Väylän ylitys oli yhtä semijännää kuin tullessakin. Karikot, tuuli ja ohi mennyt tuuri-vuoro aiheuttivat ennen Kukouria sellaisen ristiaallokon, että piti välillä oikein miettiä mihin kohtaa monttua melalla sutaista. Ei kuitenkaan ongelmia, tämähän alkaa sujua.

Loppureissu meni kuin itsekseen, kuvat kertovat olennaisimmat tapahtumat. Hieno keli, hieno keikka, hieno aloitus kesäkuulle.

Tauko

Bigfoot parkissa

Hanhipesue

Kukouri, tänne pitää tehdä joskus ihan oma retki.

Oli niin hieno, että oli pakko saada kuva. Etualan paattikin on ihan kiva ;-)

Minullakin on volkkari, niin kerta ... :-) 

"Meiltä mitään ole mereen lirahtanut. Ihan huvikseen pistettiin puomi, ja kyllähän meri itsekseenkin höyryää."

Mitä jäbät duunaa? Vedessä oli sukeltaja, joten  tätä lähemmäs en mennyt häsläämään.

Hinaajat keikkaa odottamassa

VR taas vaihtamassa väritystä? Taisi olla  Reissumiehen mainos, mutta ensimmäinen kerta minulle kun näin VR kyljessä mainoksia.