Vajan siivousta, tai sitten ei

Toimintakalenterin mukaan tänään piti siivota vaja. Tosin aika siistissä kunnossa se on, kun Eko pisti alkukeväästä hyllyt uusiksi ja siinä sivussa meni kaatopaikalle roinaa aikalailla. Menin silti vajalle katsomaan, jos joku sinne kuitenkin tulisi.

Ei näkynyt ketään ja olin jo lähdössä, kun Eko kaartaa paikalle kajakkien kuljetuskärryn kanssa. Monen mutkan jälkeen saan selville, että tänään ei siivota, koska paikalle on tulossa polttariporukka melomaan. Vielä kun saadaan pari mutkaa lisää selvitettyä selviää, että vesille voitaisiin kaivata lisäkäsiä ohjaajiksi. Kukaan kyseisestä porukasta kun ei ole koskaan aikaisemmin melonut.

Mikäpä siinä, tarkoitus oli heittää iltalenkki itsekseen, mutta käyhän se näinkin. Pitää tosin ensin käydä kotoa hakemassa vedenpitävää vaatetta niskaan. Olin varautunut haravoimaan, joten varustus oli sen mukainen.

Neitokaisia (kaikkiaan 10kpl) odotellessa nostimme varusteet ja kajakit pihalle, kokeilimme jokaiseen sopivan aukkopeiton jne. Tuli ihan hiki siinä touhutessa. Kesä meinaan alkoi vihdoinkin ja oli lämmintä, ei haittaa.

Paatit valmiina, asiakkaat puuttuvat vielä

Eko pitää tosi lyhyen melonnan teorian alkeiskurssin

Paatit veteen

Ja sitten mennään, 15 kajakkia vesillä kaikkiaan

Kukaan ei kaatunut, vaikka joitakin osallistujia taisi jännittää aika kovasti, joten hienosti meni. Yksi meloja piti pelastaa kaislikosta, kun peräsin vei jyrkästi oikealle, mutta sattuuhan näitä. Ainoat todelliset jännäpaikat oli, kun piti ennen Kärkisaarta mennä pienen väylän yli, ja tietysti sieltä tuli veneitä. Kaikkiaan kolme kappaletta. Vähän piti odotella, ja yksi meriläinen pysäytettiin kokonaan, että porukka ehti mennä pois alta.

Reittinä oli siis meno Metsolan vajalta Kärkisaareen, vaikka yritimme kyllä uskotella neitokaisille, että olemme menossa Kaunissaareen. Eivät tainneet uskoa meitä.

Kilometrejä ei juurikaan kertynyt, eikä vauhtikaan päätä huimannut, mutta oli erilainen melonta joten kiitokset siitä kaikille osallistujille.