keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Vuoden 2014 tilastot

Vuoden viimeistä päivää viedään. Kello on jo sen verran, että ei taatusti tule enää yhden ainoaa ainoaa kilometriä tänä vuonna. Eikä pystyisikään, jäätyi mokoma, sittenkin.

Aika laittaa vuosi 2014 kirjoihin ja kansiin. Tästä tulee nyt vähän tylsä tilitys, pahoittelut.

Kilometrejä kertyi kaikkiaan 1587, jonka perhe toivottavasti antaa minulle anteeksi. Lähti vähän lapasesta, ja ukkomiehelle ihan kiva lukema. Olen sanonut tämän jo aikaisemminkin, mutta minulle tämä ei ole enää harrastus, vaan diagnoosi.

Tässä kilometrit kuukausittain:

Tammikuu: 24,78km
Helmikuu:  00,00km
Maaliskuu: 22,20km
Huhtikuu:  106,70km
Toukokuu: 179,29km
Kesäkuu:    245,59km
Heinäkuu:  305,57km
Elokuu:      273,21km
Syyskuu:    215,06km
Lokakuu:   116,08km
Marraskuu:  62,64km
Joulukuu:    39,54km

Se oli siinä. Monta hienoa keskiviikkomelontaa, muutama retki Kotkan lähistön saariin mahtavan porukan kanssa, polttarimelontoja, alkeiskursseja, tekniikkatiistait jne. jne.

Suuri kiitos, teille kaikille ihanille ihmisille, kaudesta 2014 ja hyvää uutta vuotta 2015!

Lähdössä vuoden viimeiselle melonnalle Vaakkuun 14.12.2014. Eksyimme matkalla, ja löysimme itsemme Sapokasta. Lätäkkö jäätyi reilu viikko tämän reissun jälkeen, mutta en ehtinyt enää vesille siinä välissä.

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Kausi loppumassa

Viime vuonna kävi niin, että lätäkkö jäätyi hetikohta itsenäisyyspäivän jälkeen, ja sitten se taas aukesi jouluna. Tänä vuonna näyttää siltä, että näinköhän tuo menee tämän vuoden puolella jäähän ollenkaan. No, se jää nähtäväksi.

Kiirettä on pitänyt ja välillä ei ehdi viikonloppunakaan läpsyttelemään,  mutta aina välillä pääsee ottamaan pienet tyypit. Hieman masentavaa, että aurinko laskee jo kolmen aikaan iltapäivällä. Ei taatusti pääse vesille työpäivän jälkeen, vaikka lätäkkö onkin auki.

Onneksi uimahallivuorot alkoivat, niitä oli jo odotettukin. Kerran viikossa pääsee, lepakkovuorolla, veivaamaan eskimoita ja auttamaan niitä jotka metsästävät vielä sitä ekaa onnistunutta käännöstä. Pitää kai ottaa kamera mukaan, jos saisi vaikka kuvatuksia ja viiteota aikaiseksi. Tänä vuonna minulla onkin uimahallitouhuissa oma paatti. Ostin Kohinaa.com osto/myyntipalstalta Liquid Logic Space Kadet freestyle paatin, ja ei yksi kesä riittänyt sen testaamiseen luonnonvesissä. Jos olisi ehtinyt, niin olisi ehtinyt, mutta kun ei ehtinyt.

Tämä ei ole minun paatti, vaan googlella kaivettu arkistokuva. Minun on ihan samanlainen, väriä myöten.

Ostotilanteessa jäi vähän kaivamaan, kun paatti oli maksettu ja auton katolla, niin myyjä ilmoitti, että: "takakannen eskimo ei oikein onnistu tällä, tai on ainakin vaikea tehdä". Aikunkiva, kun minä en muuta tyyliä osaa, ja senkin huonosti. Pelkoni oli turha, hyvinhän tuo kääntyi. Jopa helpon tuntuisesti, mutta oli kyllä vähän ahdas minulle. PE käännös-% oli sata, joten jäi kokeilematta miten pääsen tuosta pihalle, jos tulee tosipaikka. Luulisin, että ihan hyvin. Ei se kuoleman pelko, vaan elämän halu.

PE oli myös saaristolaivurin kurssin tentti, mutta siitä myöhemmin lisää jos meni läpi. Jäi kyllä ihan hyvä fiilis, että tuskin se nyt ihan maton alle meni.

Tänään SU oli pitkästä aikaa seuraa lenkille, ja suunnaksi valittiin sapokka. Tai siis, alunperin piti kiertää Varissaari, mutta joku keksi että koska kuivapuvun taskussa oli rahaa(?), niin sapokkaan kahville/jäätelölle. Koska piti ehtiä takaisin ajoissa, niin ei jäänyt aikaa istua terdelle kahvia höppimään (mitä en edes juo), mutta kiitoksia kaikille seurasta.

Tässä jotain kuvia viime aikojen melonnoista.

Marraskuun viimeinen päivä, ja näkymä vajan ovesta pihalle päin. Maassa on jotain outoa, epäilyttävän oloista, ainetta.

Bigfoot valmiina lähtöön
Vesi oli todella matalalla, kesällä tästä pääsi menemään ilman ongelmia.

Plusasteita ja vajan altaan pohjukassa on jäätä. Tai siis oli, leikimme Timon kanssa jäänmurtajia ja teimme tuosta selvää jälkeä.
Tarmo, eikun Timo ja kohta saa jää kyytiä.
Oho, aurinkokin kävi moikkaamassa, noin viiden minuutin ajan ja sitten harmaus jatkui.
Käykää katsomassa Timon blokista miltä se näytti toisesta suunnasta kuvattuna.
Kerrankin olin sillan kohdalla, kun juna meni ylitse.