Työpäivä matelee ja syy löytyy pihan koivurivistöstä. Tuuli heiluttaa niitä hyvin lupaavasti, eli Äyspäällä on taatusti aaltoja tarjolla, kunhan vain ehtisin sinne.
Ei mitään hajua paljonko ulkona oikeasti tuulee, mutta jo vajarantaan käy aika napakka vastatuuli, joka vain yltyy matkan edetessä. Pohjinselän kohdalla yritän saada ekat tuntumat aaltoihin, mutta ei vielä oikein lähde. Tuuli kyllä puhaltaa juuri siihen suuntaan, missä tällä selällä olisi tilaa kasvaa edes pienelle aallokolle, mutta kun ei niin ei.
Pienen kiertelyn jälkeen olen Äyspäällä ja jos odotin kaksimetrisiä aaltoja, niin joudun pettymään. Aika vaisu aallokko, ei ole tuullut vielä tarpeeksi kauan, mutta näillä mennään kun muutakaan ei ole. Sekaan vaan, ja Timoa lainatakseni: "Kyllähän me tuo ensimmäinen reimari kierretään?".
Melon kaikessa rauhassa sille ekalle reimarille. Annan aallokon "riepotella" kajakkia ja nautin pärskeistä naamalla. Kertaakaan ei tarvitse miettiä tukia yms. vaikka hetken aikaa annan aaltojen tulla suoraan kylkeen, ihan vain totutellakseni niihin.
Vaikkei tämä nyt mikään mahtiaallokko olekaan, niin tiedän sen antavan ihan mukavat kyydit, joten keula takaisin tulosuuntaan ja nyt lähtee. Aallonharjalla melominen on yhtä hauskaa kuin viime KE, kun oltiin täällä KoMe:laisten kanssa, mutta varsinainen riemu on vielä edessäpäin. En tiedä mitä tein oikein, mutta äkkiä tajuan paattini olevan surffissa. Siinä sitä mennään, aallon sivua lasketellen ja vaikken tee juuri mitään, mennään lujaa. Sitten aalto loppuu, yhtä äkisti kuin se alkoikin. Saan vielä parit pikkusurffit, mutta sitten hupi loppuu kokonaan kuin seinään. Olen juuri kääntämässä paattia uudelle kierrokselle, kun Äyspäällä salamoi ja jyrähtää. Aika hipsiä himaan, sillai mahdollisimman nopsaan.
Kotimatka tullaan ukkosrintaman laidalla. Salamoi ja jyrisee, mutta mantereen päällä. Katselen ulapalta, että ainakin Karhuvuori ja Aittakorpi saavat osansa ukkosesta. Minäkin saan vielä kilometri ennen vajaa niskaani sellaisen rankkasateen, että pois alta. Harmi, että kameran akku sippaa, niin jää loppumatkan kuvat ottamatta. Kotona saan kuulla, että ikkunat olivat helisseet ukkosessa, ja LEGO-palikat pomppineet pöydällä. Ihan hyvä ettei mennyt minun yläpuolelta, vaan sivusta.
 |
| Valmiina lähtöön - jo laituriin käy napakka vastatuuli |
 |
| Vesi vaihteeksi ylhäällä, tässä on yleensä kolme kiveä pinnan yläpuolella |
 |
| Niin joo, pieni sadekuuro ehti kastelemaan minut jo ennen Äyspäätä |
 |
| Se "ensimmäinen reimari" erottuu juuri ja juuri |
 |
| Jopas jytisee, pitäisiköhän tässä huolestua? |
 |
| Tämä ei taida olla se paljon puhuttu "ohut yläpilvi"? |
 |
| Toisella puolella ukkostaa, toisella puolella paistaa aurinko |
 |
| Munsaari ja hienot pilvet. Tämän kuvan ottamisen jälkeen kamerasta loppui akku ja alkoi kaatosade. Sitä sadetta mahtui aika paljon tuohon pilveen. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti