Joskus olen harrastanut lenkkeilyä, talvisin kävely ja kesäaikaan satunnaisesti otettu jopa juoksuaskeleita, mutta aika vähälle sekin jäänyt. Varsinkin nyt, kun ulkona on kylmää, märkää ja pimeää. Ei vaan innosta.
Viime LA sää kuitenkin näytti hetkisen parempaa puoltaan. Puolitoista astetta pakkasta, ja aurinkokin vähän pilkahteli pilven takaa. Hetken asiaa pohdittuani vedin ulkoiluvaatteet niskaan, kävin etsimässä autotallista jäänaskalit ja eikun kohti Ruonalan rantaa.
Minulla ei ole oikein tuntumaa siihen, millä vauhdilla se meri oikein jäätyy ja miten jää kestäisi juuri nyt. Kun ajaa pitkin Mussalontietä, niin lähellä siltoja näkyy parikin täysin sulaa kohtaa. Virtauksen takia varmaankin. Vanha vitsi sanoo, että 5cm jäätä kestää miehen, ja 2cm pilkkimiehen. Tämä mielessäni lähestyin rantaa, että "jos näyttää siltä, että ei kestä, niin sitten kävellään rantaa pitkin".
Eipä ollut pelkoa, että jää ei kestäisi. Jäällä oli monenlaista kulkijaa, ja varsinkin autoja ja muita moottoripäristimiä. Aikamoinen ralli oli pojilla päällä, mutta parempi se kai on jäällä harjoitella, kuin liikenteen seassa. Paikallislehden uutisista sain sitten myöhemmin lukea niitä negatiivisia puolia. Kyllä pitäisi tajuta lopettaa ajoissa, eikä häiritä ajollaan yö-myöhään toisten rauhaa. Kyllä siinä rantatorpassa joku oikeasti asuu. Puhdasta idioottien touhua on jättää hajonneet romut jäälle, saati sitten polttaa niitä. Laitureiden kolhimistakin on kuulemma tapahtunut, että kannattaa ottaa järki käteen, ennen kuin joku viranomainen laittaa hommalle stopin.
Reipas tunnin lenkki, oli liikaa päällä ja meinasi iskeä lämpöhalvaus, mutta tulipahan kierrettyä Majasaari. Maltan tuskin odottaa, että pääsen kiertämään sen taas meloen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti