Lökören - Lopi - Långön

KoMe:n perinteinen retki Lökören markkinoille, ja pääsen mukaan ensimmäistä kertaa. Viime vuonna olin vain saattamassa Maijansalmeen asti, ja sitä edellisenä en vielä retkeillyt. Lähtijöitä on tänävuonna harmittavan vähän, vain viisi, joista kaksi ilmoittaa heti olevansa vain päiväretkellä. Ei se määrä vaan laatu, eikös vaan? ;-)

Matka Lököreen sujuu leppoisasti, sää suosii ja sitärataa. Porkan silakat ovat aina yhtä hyviä. Koska Anttia selvästi ahdistaa "ihmispaljous", nautiskelen sen pakollisen markkinaoluen mahdollisimman hitaasti. Lököressä ollessa retkikunta täydentyy vielä yhdellä melojalla, ja kun on hetki ihmetelty Möljän Pöljiä, voidaan jatkaa matkaa.

Antti ehdottaa Långön saarta majapaikaksi, kun Musaholmen on jo nähty niin moneen kertaan. Mikäpä siinä. Minulle ja Pekalle käy vallan mainiosti, uusi tuttavuus ainakin minulle.

Poikkeamme matkalla kuitenkin vielä katsastamassa Lopin saaren, jossa hyvät näköalat ympäröiviin saariin. Emme kuitenkaan jää yöksi sinne, kun vähän heikosti telttapaikkoja. Jonkun seuran(?) mökkikin on saaressa, mutta vaikutti siltä, että sitä ei ole käytetty ainakaan pariin vuoteen.

Matkalla Långön saarelle tulee sivusta pientä aaltoa joka ei menoa haittaa. Pohdin matkalla, että sillä vajaan kuuden kilsan matkalla Lopi -> Långön tulee varmaankin monisatakertaisesti aaltoja, mitä tuli koko viikon aikana norjassa. Meitä taisi silloin keli suosia?

Keli suosii tätäkin retkeä. Pilvistä on paha mennä sanomaan sataako sieltä vaiko ei, niin ekaa kertaa viritän 3x3m tarppini. Huvittavaa, että mokoman virittämiseen menee moninkertaisesti se aika, mikä menee teltan kanssa touhutessa. Lopulta saamme muutaman pisaran, mutta tulipahan sekin viriteltyä edes kerran tämän kesän aikana. Harmillisesti pilvien takia jää linnunrata taaskin näkemättä, pöh.

Kotimatkan teen yksikseni, kun Antti oikaisee suoraan Mansikkalahteen, kulkematta Keisarinsataman kautta, ja Pekka lähtee puikkarillaan saattamaan.

Tämän retken myötä tuli myös täyteen tusina teltassa nukuttua yötä vuonna 2015.

Tauko Lopin saaressa.

Tämäkin saari oli halki, useammasta kohtaa. Kehittelimme vaikka millaisia ideoita, joilla saisimme hipit näiden railojen ääreen mumisemaan  ja puhdistamaan auraansa. 

Vanha kummeli

The leiri

Viimeksi kun menin näistä kasoista ohi broidin kanssa, niin ihmeteltiin niitä kovasti. Myöhemmin karttaa tutkimalla kävi ilmi, että ko. saaressa (Svartback Krokö) on ainakin joskus ollut kivilouhos. Kuka osaa kertoa enemmän? Internet ei asiasta tiennyt mitään, tai sitten oli väärät hakusanat, 

Punainen nuoli osoittaa leiripaikan. Keltainen nuoli sen missä olisi kai pitänyt käydä tutkimassa. Lisäksi sen kerran kun jätän jonkin kivikasan kuvaamatta, niin se onkin muinaisjäänne. Vähän kyllä ihmettelin, että mikähän lienee, ja että kenelläköhän ollut energiaa raahata kiviä. Ensi kerralla sitten.

Tonni muuten lähestyy uhkaavasti, enää 40+ kilometriä ja tavoite kasassa.